Artikkelit, ajankohtaista

Canis Musculus hieroo koiria Strömfors Dog Sports Areenalla sunnuntaina 4.11.2018. Ajanvaraukset hilkka(at)stromforsdog.fi

Korvaa osoitteessa (at) merkillä  @

Strömfors Dog Sports

 

6.8.2018

Lomat on lomailtu ja hieronnat pyörii taas!

27.6.2018

Canis Musculus hieroo Strömfors Dog Sportsin tiloissa (Ahlströmintie 1, Loviisa) sunnuntaina 8.7.2018.

Ajanvaraukset ja tiedustelut hilkka(at)stromforsdog.fi

Korvaa osoitteessa (at) merkillä  @

 

Seuraava huippukylmähoitopäivä järjestetään 5.7.2018 Dog & Catin pihalla (Työpajatie 20, Porvoo) Fysiovankkurin omassa vaunussa klo 12-19 välisenä aikana.

Ajanvaraukset Sanna 045 645 0166 tai sanna (at) canismusculus.com

28.4.2018

 

Suosittu huippukylmähoitopäivä järjestetään uudelleen 15.5.2018 Dog & Catin pihalla (Työpajatie 20, Porvoo) Fysiovankkurin omassa vaunussa klo 12-19 välisenä aikana.

Ajanvaraukset Sanna 045 645 0166 tai sanna (at) canismusculus.com

 

31.3.2018

 

HUIPPUKYLMÄHOITO – jäätävän tehokasta!

Luonnonmukainen menetelmä vammojen ennaltaehkäisyyn sekä vammojen ja sairauksien hoitoon. Se lievittää kipua, poistaa tulehdusta ja turvotusta, kiihdyttää aineenvaihduntaa, rentouttaa suuria lihaksia ja tuhoaa bakteereja.

Huippukylmähoito (NeuroCryoStimulation) saa aikaan termoshokin, joka käynnistää kehon omat, luontaiset paranemismekanismit.

Perinteiset kylmähoidot (esim. kylmäpussit) eivät saa aikaan termoshokkia.

Cryonic-huippukylähoito auttaa esimerkiksi niska- ja hartiavaivoihin, iskiasvaivoihin, lihasjäykkyyksiin, lihas-, jänne- ja niveltulehduksiin, revähtymiin ja reumakipuihin, tennis- ja golfkyynärpäiden hoitoon sekä edellä mainittujen vaivojen lisäksi moniin muihinkin vaivoihin.

Mikäli kiinnostuit huippukylmähoidosta ole yhteydessä Fysiovankkurin Atte Kärnään atte (at) fysiovakkuri.fi

(poista välilyönnit ja korvaa at sana @ -merkillä.

 

Porvoossa on 26.4.2018 Dog& Catin tiloissa (Työpajatie 20) mahdollisuus saada huippukylmähoitoja klo 13-19 välisenä aikana.

Ajanvaraukset Sanna 045 645 0166 tai spostitse sanna (at) canismusculus.com

 

Täältä löytyy juttuja mm. seuraavista aiheista:

 

  • Kipuilevan koiran tunnistaminen
  • Ruokinta, rasitus ja stressi
  • Koirien tutkimus edistää lääketiedettä
  • Linkki koiran luonnonmukaiseen jalostus artikkeliin
  • Tiesitkö, että….

 

Alla röntgen kuva lannerangan alueelta.

Kuvassa SI-nivel osoitettuna nuolella.

 

 

S = sacrum (ristiluu)

I = ilium (suoliluu)

27.6.2009

KIPUILEVAN KOIRAN TUNNISTAMINEN

 

Koiran kivun tunnistamisen tulisi olla jokaisen koiran omistajan velvollisuus. Akuutti kipu on helpompi huomata, sillä ne oireet tulevat usein esiin lyhyellä aikavälillä ja ne ovat siksi helpommin havaittavissa koiran käyttäytymisessä. Pitkäaikaiset kiputilat ja hitaasti etenevät vaivat ovat puolestaan vaikeammin tunnistettavissa, koska ne tulevat esiin hitaasti pieninä käytösmuutoksina, joihin omistaja ei aina osaa kiinnittää huomiota. Mahdollisuuksien mukaan olisi hyvä, jos koiranomistaja voisi silloin tällöin katsoa omaa koiraansa videolta ja arvioida koiran nykytilaa videolta nähtävään. Aina ei nykyinen tilanne tietenkään ole välttämättä huonompi. Esimerkiksi videokuvaa katsomalla voidaan helpommin havaita ne muutokset, jotka ovat koiraa pidemmällä aikavälillä pikkuhiljaa alkaneet vaivaamaan. Jäljempänä on lista asioista joita koirassa tulee seurata, jotta mahdolliset kivut ja kiputilat ovat helpommin ja aiemmin havaittavissa ja tunnistettavissa. Hyvä koirahieroja tarkkailee koiran liikkumista sekä vapaana olemista ja huomaa ehkä omistajaa helpommin sellaista käyttäytymistä ja muita elekielen merkkejä, jotka kielivät koiran kiputiloista.

Tässä luettelo mahdollisista käytösmuutoksista, joiden avulla kivun tunnistaminen koirassa helpottuu. Mikään yksittäinen “oire” tai muutos käyttäytymisessä ei tietenkään ole varma merkki kivusta, mutta useamman muutoksen esiintullessa kannattaa miettiä, että voivatko ne olla ns. kipukäyttäytymistä (osteopaatti, eläinfysioterapeutti Leena Piira 2008):

Yleistä:

  • haluttomuus lähteä lenkeille
  • levosta liikkeelle lähtiessä kankeutta, ontumista alkuun
  • koira nuolee tai puree raajojaan tai alaselkää/lantiota
  • koira ei venyttele tai venyttelee ylenpalttisesti: muutos koiran normaaliin venyttelypatteriin
  • ei pysty liikkumaan jollakin liikelajilla
  • yleinen jäykkyys
  • lenkin aikana liikkumisen haluttomuus
  • käyttäytyminen muuttuu, stressitaso nousee, pelot lisääntyvät, ärtyneisyys, masentuneisuus, aggressiivisuus
  • nukkumisasento muuttuu
  • vetäytyminen
  • sävähtää kosketusta, menee istumaan tai maahan, kun alaselkää kosketetaan
  • koira on yöllä levoton, läähättää ja vaihtaa asentoa usein
  • vapina raajoissa
  • yliaktiivisuus (endorfiinihakuinen käyttäytyminen)
  • ruokahaluttomuus
  • seistessä selkäranka muuttaa asentoa, köyristää tai painuminen
  • murina kosketuksesta
  • hakeutuu omistajan lähelle – poikkeuksellisen voimakkaasti

Liikkeissä näkyvät muutokset:

  • koira ei liiku kaikilla liikenopeuksilla/tavoilla
  • koira liikkuu vinossa
  • selkälinja ei ole suora (pyöristynyt, notko, vino, kierteisyys)
  • etu- ja takaraajojen asento tai liikkeet ovat rajoittuneet
  • lantion asento kallistunut taakse/eteen
  • liikkeet jäykät (lantiot, nivelet)
  • koira keventää itseään (selästä, painopisteen muutokset)
  • eri rytminen askel
  • ontuminen
  • liikkuminen aiheuttaa ontumista esim. lenkkien lopussa
  • levosta liikkeelle lähtö on jäykkää, koira vertyy liikkuessaan
  • koira ei enää venyttele tai tekee sen yksipuolisesti
  • lihavuus muuttaa liikkumistapaa ja nopeutta

Venyttelyt:

  • koira ei venyttele
  • koira venyttelee koko ajan
  • koira venyttelee vain etu- tai takapäätään
  • koira piehtaroi paljon, hieroo selkäänsä esim. puun oksaan tms.

Asennot:

  • istumaan tai maahan meneminen vaikeaa
  • seisominen vaivalloista
  • koira istuu tai makaa vinossa
  • selkärangan asentomuutokset seistessä (köyristäminen, vinous tms.)
  • pään asento muuttuu (ei halua kääntää päätään esim. toiselle sivulle tai ei nosta päätään selkälinjan yläpuolelle)
  • koiran nukkuma-asento ja paikat muuttuvat
  • koira keventää painoa seistessään (ei seiso kaikilla neljällä jalalla tasaisesti)
  • koira seisoo takajalat vatsan alla koukussa

 

 

Käyttäytyminen:

  • koira on levoton ja sen on vaikea rauhoittua
  • ylipäänsä käyttäytymismuutokset
  • yliaktiivisuus (tyypillisiä esim. bordercollieilla) -> kaikenlainen endorfiinihakuinen käyttäytyminen
  • koiran muuttunut käytös muita koiria ja ihmisiä kohtaan (usein muita kohtaan varautuneempaa ja omistajaa kohtaan leimautuneempaa)

Muuta:

  • koira nuolee tai puree tassujaan, kirputtaa selkäänsä
  • läähättää (lyhyt, terävä läähätys)
  • vapinat
  • kosketusarkuus
  • väsyneisyys
  • ruokahaluttomuus
  • juo paljon

Tässä on pidettävä mielessä, että toiset koirat näyttävät kipunsa herkemmin kuin toiset. Tiettyjä rodullisia ominaisuuksiakaan ei sovi unohtaa. Useimmilla taistelukoirilla esimerkiksi on valtavan korkea kipukynnys, kun taas toinen koira lamaantuu muurahaisen puremasta.

14.6.2009

RUOKINTA, RASITUS JA STRESSI

Olen löytänyt artikkelin “Rasitus ja Stressi” alunperin seuraavalta sivulta www.o-vet.fi, jossa se ei enää valitettavasti ole. Tekijästäkään ei ole tietoa, mutta vahvoja viittauksia on mm. Riitta Kempen  kirjaan Koiran ruokinta ja hoito (MTT, 2005) vaikkakaan lähteitä ei mainita ko. artikkelissa. Muutamaan kertan Riitta Kempeä aiheesta kuunnelleena, uskallan laittaa artikkelikoosteen sivuilleni “hyvänä artikkelina”, jossa on paljon hyviä asioita pohdittavaksi erityisesti aktiivisen koiran ruokintaan liittyen. Kempe itse on pitkän linjan rekikoiraharrastaja.

Rasitus ja Stressi

Koirat auttavat ihmistä monin eri tavoin: opas- ja avustajakoirina, rekikoirina arktisissa oloissa ja kilpailuissa, paimen- ja metsästyskoirina sekä virka- ja huumekoirina poliisin ja muiden viranoamisten palveluksessa. Työn laatu määrittelee tällöin koiran harjoittelun, liikunnan määrän ja päivittäiset rutiinit.

KESTÄVYYSLAJIT

Käyttökoiran energian tarve riippuu suoritettavan tehtävän rasittavuudesta ja kestosta samoin kuin ympäristön asettamista vaatimuksista. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kun työ suoritetaan huoneenlämmössä, energian tarve kasvaa 1,5-2,5 kertaiseksi normaalitilanteeseen verrattuna. Kylmissä oloissa energian tarve voi nousta tästäkin jopa yli 50%.

Yleisen käsityksen mukaan kaikista käyttö- ja urheilukoirista suurin energian tarve on kylmissä oloissa toimivilla rekikoirilla. Mutta on myös muita pitkällä aikavälillä suoritettavia tehtäviä, kuten lampaiden paimentaminen, vammaisten avustaminen tai huumeiden/räjähteiden haistelu, jotka nostavat energian tarvetta. Työkoirien ravinnon tarvetta arvioitaessa on tärkeää huomioida tarkoin rasituksen määrä ja jaksotus.

Kaikki kaupalliset koiranmuonat, jotka ovat erityisesti suunniteltu aktiivikoirille, ovat hyvin energiapitoisia ja maittavia. Jos tällaista ruokaa annetaan liikaa tai syötetään koiralle, jonka kulutus ei ole riittävä ruuan laatuun nähden, voi seurauksena olla kunnon heikkeneminen ja painon nousu.

Kestävyyslajien rasitus eroaa suuresti pikalajeista, kuten esimerkiksi ratajuoksu. Vinttikoirat juoksevat lyhyitä matkoja huippuvauhtia, kun taas rekikoirat taittavat pitkiä taipaleita tasaisella matkanopeudella. Lyhyiden sprinttien vaatima energia syntyy pääasiassa ilman happea tapahtuvan aineenvaihdunnan kautta, kun taas pitkäaikainen rasitus hyödyntää happea vaativaa metabolismusta.

Pitkäaikaisrasitukseen käytettyjen lihasten tutkimus antaa tietoa myös tarvittavista energian lähteistä. Koiran tukirangan lihaksisto käsittää kolmentyyppisiä lihassyitä: tyyppi I (hitaasti supistuvat)  ja tyypit IIa ja IIb (nopeasti supistuvat). Hitaasti supistuvat lihassyyt käyttävät energialähteinä rasvahappoja ja glukoosia ja ne ovat ilmeisesti tärkeitä kestävyyssuorituksissa.

Vaikka kyseisiä lihassyitä on kaikissa  tukirangan lihaksissa, niiden lukumäärä on vallitseva koiran painovoimaa vastaan toimivissa lihaksissa, kuten esim. hauis- (M. triceps) ja reisilihaksessa (M. quadriceps). Yleisesti ottaen kesävyysurheilijoilla on suurempi määrä hyvin kehittyneitä, hitaasti supistuvia lihassyitä kun taas pikajuoksijoilla on suhteessa enemmän nopeasti supistuvia lihassyitä.

Valitsemalla sopiva ravinto voidaan edistää lajiharjoittelun vaatimien lihasryhmien kehitystä tarjoamalla juuri niiden vaatima optimaalinen ravinnekoostumus.

Ihmisiin kohdistunut tutkimus on osoittanut, kuin tärkeä rajoittava tekijä kestävyyslajeissa on rasituksen kohteeksi joutuvien lihasten sisältämä glykogeenien (hiilihydraattien) määrä ja että väsymyksen ja lihasten glykogeenikulutuksen välillä on selvä yhteys.

Lisäksi on todistettu, että rasituksen kohteeksi joutuvien lihasten parantunut rasvahappoaineenvaihdunta edistää selvästi kestävyyttä. Parempi rasvahappoaineenvaihdunta säästää lihasglykogeeneja, joilloin glukoosivarasto kestää kauemmin ja väsymys ilmenee myöhemmin. Tutkimukset (koirilla) ovat osoittaneet, että korkean rasvapitoisuuden ja matalan hiilihydraattipitoisuuden omaavan ravinnon nauttiminen  nostaa lihastoiminnan vaatimaa rasvahappojen kulutusta. Pitkäaikaistutkimusten mukaan tämän tyyppiseen ravitsemukseen siirtyminen usean viikon ylimenokauden kautta paransi kestävyyttä, yleensä pysyvästi.

Näyttäisi siis siltä, että on olemassa kaksi ravitsemusstrategiaa, kun tavoitellaan kestävyyttä ja halutaan siirtää väsymysoireita: ravinto, jolla kasvatetaan lihasten glukoosivarastoa ja ravinto, kolla lisätään rasituksen kohteena olevien lihasten kykyä hyödyntää rasvahappoja.

Pitkäaikaisrasituksessa koira saa energiatarpeestaan noin 70-90% rasvahappoaineenvaihdunnasta ja vain vähäisen osan hiilihydraateista. Kenttäkokeet osoittavat myös, että fyysisen rasituksen alla kyky käyttää rasvahappoja energian lähteinä on tärkeämpi kuin hiilihydraattien hyödyntäminen.

Rasva näyttäisi olevan työkoirille tärkeä osa ravintoa. On todistettu, että energiapitoisuus ja sulavuus ovat ne ravinnon kaksi tärkeintä ominaisuutta, jotka vaikuttavat työkoiran suoritukseen. Todennäköisesti hiilihydraateista on etua suorituskoirille, jotta taattaisiin lihasten normaali glukoositoiminta. Hiilihydraattien tulee kuitenkin kyseisissä koiranmuonissa olla erittäin helposti sulavassa muodossa eikä ravinnon rasvapitoisuus saa kärsiä.

On väitetty, että proteiinipitoisetn koiranmuonat sopivat myös työkoirille. Ei kuitenkaan ole voitu käytännössä todistaa, että korkea proteiinipitoisuus edistäisi suorituskykyä. Toistaiseksi ei ole mitään todisteita siitä, että työkäytössä olevat koirat tarvitsisivat suhteessa enemmän proteiinia verrattuna normaalirasituksessa oleviin koiriin.

Ravinnon määrää tärkeämpää on huolehtia siitä, että koira saa rasituksen aikana riittävästi raikasta vettä. Nestehukkaa aiheuttaa koiralla lähinnä hengitys ja jonkin verran myös hikoilu. Nestehukka voi ruumiillisessa rasituksessa nousta jopa 10-20 kertaiseksi. Siksi on tärkeää, että koira erityisesti raskaassa työssä saa raikasta vettä tarpeeksi usein (pieninä annoksina). Jopa vähäinen nestevajaus voi johtaa heikentyneeseen suoritukseen, voimattomuuteen ja lämpöhalvaukseen. Siksi koiralle tulisi pitkän työrupeaman aikana tarjota riittävän usein pieniä määriä raikasta vettä.

Koirat tulisi ruokkia kontrolloidusti, jotta kouluttaja voi tarkoin määritellä ruokinnan ajankohdan ja ruuan määrän. Työkoiran tulisi saada pääateriansa työsuorituksen päättyessä, näin ruuan sulamiselle jää tarpeeksi aikaa. Suositeltavaa olisi tarjota koiralle vähintään kahdesta kolmeen ateriaa päivässä ja 1,5-2 tuntia ennen kestävyyssuoritusta tai pitkää työrupeamaa tulisi niinikään tarjota koiralle kevyt ateria (kourallinen ruokaa).

Koska koiran elimistö kestävyyssuorituksen aikana lähinnä poltaa rasvoja, ei hiilihydraattipitoisi välipaloja voi suositella. Jos koira on tottunut rasvapitoiseen aktiivikoiralle tarkoitettuun ruokaan, on rasva- ja proteiinipitoinen välipala parempi vaihtoehto pitkän työsuorituksen aikana. Pitkällä tähtäimellä pienet välipalat kestävyyssuorituksen aikana parantavat koiran suorituskykyä.

Käytännön ruokavinkkejä kestävyyslajikoirille (esim. rekikoirat):

– Ruuan tulee olla helposti sulavaa ja energiapitoista

– Koiralle tulee aina varata puhdasta, raikasta vettä

– Ruoki koirasi ainakin kahdesti päivässä, tarkkaile ruuan määrää

– Tarjoile päivän pääateria päivittäisen treenijakson päätyttyä

– Anna koirallesi pieni välipala (kourallinen) 1,5-2 tuntia ennen treeniä tai kestävyyssuoritusta

– Syötä koirallesi pieniä välipaloja pitkän työrupeaman aikana.

STRESSI

Työkoirat joutuvat alttiiksi monille stressitekijöille, kuten raskas ruumiillinen työ, äärimmäiset sääolot ja psyykkinen rasitus. Toistuva mutta sietokyvyn puitteissa pysyvä stressi on olennainen osa koulutusta ja suoritustason nostamiseen tähtäävää harjoittelua. Mutta jos stressi kasvaa liian suureksi, voi suoritustaso laskea sen seurauksena. Myös seuraavat sairaudet saattavat johtua stressistä: ripuli ja nestevajaus, rasituksesta johtuva lihaskipu, verenvuoto paksusuolessa ja vähäverisyys.

Ulkoiset tekijät, kuten valmennusohjelma, elinolosuhteet, lämpötila ja ilmankosteus sekä käytetyt koulutusmenetelmät vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka voimakasta stressiä ne aiheuttavat koirassa. Sisäisiä stressitekijöitä taas ovat tempperamentti, ikä, fyysiset ominaisuudet ja ravitsemustila. Ruuan oikea koostumus ennaltaehkäisee liiallista stressiä, mutta se ei voi korvata koiran muita negatiivisia elinoloja.

Asian voi ilmaista näinkin: järkevä ruokinta on äärimmäisen tärkeää kovassa rasituksessa olevalle koiralle, mutta sillä ei koskaan voida paikata niitä haitallisia vaikutuksia, jotka ovat seurausta huonosta koulutuksesta tai puutteellisesta huolenpidosta.

Kovan stressin alaisina työskentelevien koirien ravinnossa tärkeintä on energiapitoisuus ja sulavuus. Se, miten vitamiinien ja hivenaineiden lisääminen ruokaan vaikuttaa koiran suorituskykyyn vaatii vielä lisäselvityksiä, ennen kuin asiasta voidaan antaa tarkempia suosituksia. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tietyt lajit nostavat jossain määrin niiden tarvetta ja että tarkoin harkittu, oikein mitoitettu vitamiini/hivenainetäydennys ilmiselvästi on paikallaan.

Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan sanoa, että kotieläimen aktiviteetin lisäämisen myötä sen energian tarve kasvaa. Osittain on kyse siitä, että kasvanut liikunta nostaa kulutettujen kalorien määrää. Mutta aivan yhtä tärkeää on huomioida ne pitkän aikavälin kokonaisvaltaiset vaikutukset, jotka säännöllisellä harjoittelulla on elopainoon ja lihaksistoon. Säännöllinen fyysinen rasitus muuttaa lihasmassan ja rasvakudoksen keskinäistä suhdetta lihasmassan hyväksi. Kun lihasmassan osuus kasvaa, myös energian lulutus lepotilassa nousee (aineenvaihdunta tehostuu). Mikä tahansa lisääntynyt aktiviteetti ei siis pelkästään nosta kulutusta, vaan pitkällä tähtäimellä se myös kasvattaa lihasmassan osuutta ja parantaa aineenvaihduntaa myös lepotilassa.

**********

LUENTO 1.4.2009

Luento koiran käyttäytymisestä , evoluutiosta ja kognitiosta Dr. Ádám Miklósi on koirien käyttäytymistutkimuks een erikoistunut unkarilainen professori Budapestin Eötvös Loránd Yliopistossa.
Miklósin tutkimusryhmä on tehnyt uraauurtavaa työtä, modernin vertailevan etologian saralla ja julkaissut huomattavan määrän laadukkaita tutkimuksia koirien ja susien käyttäytymisestä kansainvälisissä julkaisuissa. Hän johtaa tutkimusryhmää, jonka tutkimusaiheita on mm koira sosiaalisen evoluution mallina, sosiaalisen älykkyyden tutkimusta koirilla, koira ihmisen persoonallisuuden mallina, sekä sosiaalinen oppiminen koirilla.  Tutkimusryhmämme on käynnistänyt yhteistyöprojekteja Miklosin ryhmän kanssa käyttäytymisen geenitaustojen selvittämiseksi.
Tule kuuntelemaan luentoa tämänhetkisen koirien käyttäytymistutkimuksen huipulta! Tilaisuus simultaani tulkataan suomeksi.
AIKA: keskiviikko 1.4.2009 klo 18.30
Paikka: Helsingin Yliopiston Viikin Inforakennus, Infosali 1, Viikinkaari 11 Bussit 550, 57 ja 68 ajavat Viikin tiedepuistoon
Järjestäjä: Suomen Bordercolliet ja Australiankelpiet ry & Prof
Hannes Lohen tutkimusryhmä

Oviraha 10 euroa, tilaisuuden tuotto lahjoitetaan koirageenityö ryhmälle (prof. Hannes Lohi). Ilmoittautuminen etukäteen 30.3.2009 mennessä  helja.marjamaki@ helsinki. fi Tilaisuudesta on mahdollista ostaa Ádám Miklósin (2007) “Dog behaviour, evolution and
cognition” kirja edulliseen hintaan nimikirjoituksella varustettuna.
Tiedustelut: hannes.lohi@ helsinki. fi tai katriina.tiira@ helsinki.fi

20.11.2008

Seuraava artikkeli on julkaistu sanomalehti Kalevassa ja sen on koonnut Elina Ursin. 

Koirien tutkimus edistää lääketiedettä

Koira on ihmisen paras ystävä, kuten on myös molekyylibiologi

Hannes Lohen, 33, vaikka kotona ei koskaan ole koiraa ollutkaan. Oulun yliopistossa opiskellut Lohi hurahti koiriin tutkiessaan Torontossa vuosina 2003-2006 ihmisen perinnöllisiä hermostosairauksia kuten epilepsiaa. Koiran perimän kartoittaminen oli siihen aikaan juuri valmistumassa ja tiedettiin, että koirat sairastavat paljon epilepsiaa.Tutkimusryhmä löysikin koirien ensimmäisen epilepsiageenin, joka oli täysin identtinen ihmisen vastaavassa epilepsiassa. Nyt näitä koirien perinnöllisiä sairauksia on kuvattu viitisen sataa ja lähes kaikille löytyy vastine ihmiseltä. Koirien geenitkin ovat pitkälti samat kuin ihmisellä.”Hyödyntämällä koirien roturakennetta uskomme, että löydämme nopeammin vastaavien ihmissairauksien geenejä. Ryhmän tarkoitus onkin koirien kautta edistää ihmislääketieteen ja -sairauksien tutkimusta.” Koirageenejä, epilepsiaa, syöpää, reumaa, silmä- ja muita sairauksia tutkivalla 20 hengen ryhmällä on laboratoriot sekä Meilahden että Viikin kampuksilla Helsingissä. Kaksi vuotta Lohen työstä on kulunut rakentamalla verkostoa koirien omistajiin, kasvattajiin, kenneleihin ja rotuyhdistyksiin.Työ on tuonut myös tuloksia. Kahdessa vuodessa ryhmä on kerännyt noin 20 000 verinäytettä 240 koirarodusta. Lisäksi uusia geenejä on löytynyt ja liki tusinan verran geenipaikannuksia. Lohen hyppysissä on Euroopan suurin koirien DNA-pankki.”Laatu korvaa määrän, mutta hyvän perusresurssin luomiseen tarvittaisiin muutama sata näytettä joka rodusta. Lisää verinäytteitä siis pitäisi saada”, Lohi vetoaa koiraihmisiin. Suomessa riittää koiria ja vastikään Helsingin yliopiston molekyyligenetiikan professoriksi nimitetyllä Lohella työsarkaa. Rekisteröityjä koiria on Suomessa noin 600 000. Jos myös rekisteröimättömät koirat lasketaan mukaan, määrä lähentelee miljoonaa.”Näytteitä voi lähettää DNA-pankkiimme milloin vain. Meidän tutkimuksemme on riippuvainen siitä, miten hyvin saamme motivoitua koiranomistajia ja kasvattajia. Jos emme saa näytteitä ja terveystietoja koirista, tutkimus ei edisty.”Lohi myöntää, että keruutyössä on omat ongelmansa. “Koirankasvattajat ja -omistajat ujostelevat kertoa sairauksista. Esimerkiksi epilepsia on monille peikko, jota koirankasvattavat eivät haluaisi tunnustaa.”Tutkimusryhmän johtaja toivookin avoimuutta ja painottaa tutkimuksesta saatua hyötyä myös koiran kasvattajille. Aina kun sairauden geeni löytyy, syntyy geenitesti.”Koirankasvattajat voivat testistä saaduilla tuloksilla poimia terveet koirat jalostukseen. Periaatteessa sairauden voi jalostaa ulos rodusta muutamassa sukupolvessa. Geenitestien avulla myös kantajakoirat voidaan pitää jalostuksessa ja samalla huolehtia rodun perimän monimuotoisuudesta.” Vielä tärkeämpää kuin tautigeenien pois jalostaminen, on Lohen mielestä huolehtia rodun perinnöllisestä monimuotoisuudesta. “Voimme rauhassa miettiä, mikä on rodun pitkän tähtäimen tulevaisuus. Mutta jos rotu sisäsiitetään niin kapeaksi, että sieltä häviää monimuotoisuus, on turha karsia tautigeenejä pois.”Lohen tutkimusryhmä kuuluu Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan. Tutkimusryhmä on samalla myös Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkimusryhmä.Kotimaisten yhteistyökuvioiden lisäksi ryhmällä on useita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Suomen Akatemia palkitsi Lohen tutkimuksen viime vuonna Akatemiapalkinnolla.

*************

3.9.2008

Tässä ajattelemisen aihetta kaikille.Koiran luonnonmukainen jalostus – Juha Kareksen artikkeli

***********

7.5.2008

Tiesitkö, että

* koirassa on noin 500 lihasta, joista noin 300 on raajoissa

* koiran normaali ruumiinlämpö vaihtelee 38-39 asteen välillä, keskimäärin koiran ruuminlämpö on n. 38,5 C (lähde:  Birgitta Wikström: Koiran sairaudet, Otava, 2007)

* koiran hengitystiheys on 15-30 x min

* koiran normaali syke on 70-130 x min

* koiran normaali hemoglobiini on 120-180, greyhoundeilla 200-210 (jopa 220!)

Tiesitkö, että lämpötila vaikuttaa koiran energiantarpeeseen?

Tietolähde: Riitta Kempe: Koiran ruokinta ja hoito

Kriittisen lämpötilan ylä- tai alapuolella koiran energiantarve LISÄÄNTYY. Kylmällä säällä (erityisesti pakkaskeleillä) koira käyttää energiaa lämmöntuottamiseen. Kuumilla keleillä energiaa tarvitaan myös lämmön poistamiseen elimistöstä läähättämällä. Jo yhden asteen lämpötilan lasku alle kriittisen lämpötilan lisää energian tarvetta. Helteillä, kun lämpötila kohoaa 26-30 C, yhden asteen lämpötilan nousu lisää energiantarvetta 30-kiloisella koiralla noin 0,5 MJ, mikä vastaa noin ruokalusikallista kasvisöljyä. Kuumilla keleillä koirat voivat heittäytyä syömättömiksi, mikä sinällään on hiukan huono tilanne, sillä kuumalla säällä energiantarve kasvaa. Rasvalisäyksellä voidaan parantaa ruuan maittavuutta ja pienentää annoskokoa, joka taas edelleen vähentää ruuansulatuksesta muodostuvaa lämmöntuotantoa. Tilapäisellä rasvalisäyksellä voidaan myös hiukan auttaa nestetasapainon ylläpitoa, sillä rasva-aineenvaihdunnasta vapautuu energian lisäksi vettä.

Sekalaista:

Monen koirarodun terveyttä rasittavat AUTOIMMUUNISAIRAUDET. Autoimmuunitaudeilla  tarkoitetaan tauteja, joissa elimistö alkaa muodostaa vasta-aineita oman elimistön kudoksia vastaan. Alttius sairastua autoimmuunitautiin on perinnöllinen, mutta sairastumiseen tarvitaan kuitenkin jokin laukaiseva tekijä. Tehokkain keino autoimmuunitautien lisääntymistä vastaan on järkevät jalostusvalinnat (sairaudet tulisi huomioida jalostusvalintoja tehtäessä).

 1.1.2008

Vaikka vielä ei niitä kauan kaivattuja pakkasia olekkaan näkynyt, niin muistakaa treeneissä lämmitellä ja jäähdytellä koiranne kunnolla! Monta kertaa näkee. että vaikka muistetaan lämmitellä, niin jäähdyttely tuppaa jäämään vähemmälle huomiolle. Etenkin säiden kylmetessä myös jäähdyttely on todella tärkeä osa treenien loppuunsaattamista. Hektisissä lajeissa (kuten esim. agility) jäähdyttely on TODELLA tärkeä. Varsinkin silloin jos koira joutuu odottelemaan kylmässä autossa, suositellaan takin käyttöä vaikka kyseessä olisi ns. “turkkikoira”. Takilla voidaan hidastaa koiran liian nopeaa jäähtymistä. Liian nopea jäähtyminen tarkoittaa sitä, että lihasten lämpötila laskee niin nopeasti, että kuonat eivät ehdi poistua eikä uudet ravinteet pääse lihakseen ja näiden seurauksena lihas jumittuu ja pehmytkudosperäisten vammojen riski kasvaa. Kevyt ravi ja kävely auttavat lihasta pumppaamaan kuonot ulos ja saamaan ravinteet sisään. Varsinkin talvella (kovasti) läähättävä koira ei ole vielä valmis autoon. Koiraa tulisi kevyesti liikuttaa vähintään niin kauan, että hengitys tasaantuu (hengityksen tasaantuminen ennen autoon laittamista on suotavaa myös kesällä).

 Muistakaa siis lämmitellä ja jäähdytellä koiranne hyvin ennen harjoituksia!

September 25, 2007

Koulutettu koirahieroja
Sanna Hult
050 5442236 (iltaisin)
sanna (ät) canismusculus.com

Powered by WordPress, Designed by: Sensuroitu.net